Työnohjauksesta apuja työhyvinvointiin

Työnohjauksen juuret ulottautuvat 1950-luvulle, jolloin sitä käytettiin psykoterapian, psykiatrisen terveydenhuollon, kirkon ja sosiaalityön parissa. Nykyisin työnohjaus on levinnyt käytännössä kaikille toimialoille ja kehittynyt tehokkaaksi työyhteisöä kehittäväksi sekä työkykyä ylläpitäväksi menetelmäksi. Työnohjausta hyödyntävät niin vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat työntekijät sekä paineisessa ja yksinäisessä roolissa toimivat projektien vetäjät, esimiehet ja organisaatioiden ylin johto.  

Voimavarakeskeinen työnohjauksen tärkein työkalu on dialogi, eli keskustelu, jossa työnohjaajan avulla lähestytään ongelmia ja haasteita ratkaisukeskeisesti ja asiakkaan toimijuutta vahvistaen ja keskustellaan niistä aiheista ja teemoista, jotka asiakas on itse valinnut. Dialogin lisäksi minä käytän toiminnallisia menetelmiä ja visuaalisia työkaluja, jos se sopii ryhmälle tai yksilölle. 

Mitä hyötyä työnohjauksesta on  

• yhteiset tavoitteet selkiytyvät  

• tehtävät ja roolit jäsentyvät yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasolla  

• työskentely sujuu paremmin  

• muutoskyky ja oppiminen lisääntyvät  

• johtaminen ja yhteistyö kehittyvät  

• tuottavuus ja kilpailukyky saavat mahdollisuuden kasvaa 

• ratkaisukeskeinen ajattelu kehittyy 

• yhdessä ohjautuminen ja kehittäminen paranevat 

STOry-nimike kertoo, että työnohjaaja on koulutettu Suomen työnohjaajat ry:n koulutussuositusten mukaisesti ja että hän on sitoutunut työssään noudattamaan yhdistyksen eettisiä periaatteita.  

Eettisiin periaatteisiin sitoutunut työnohjaaja STOry edistää ja ylläpitää avoimuutta, luottamuksellisuutta, hyvää vuorovaikutusta ja ohjattavien oppimista. Lisäksi hän huolehtii omasta täydennyskoulutuksestaan ja työnohjauksen työnohjauksestaan.  

/Monika